krav maga

Taktinen ja fyysinen kontaktitaistelu

Krav Maga (kontaktitaistelu) on tehokas ja helposti opittava moderni itsepuolustus-, voimankäyttö- ja lähitaistelujärjestelmä, jossa itsepuolustustaitojen lisäksi fyysinen kunto kasvaa. Taktiikkaan ja suoraviivaisiin tekniikoihin perustuva järjestelmä hyödyntää ihmisen luontaisia reaktioita sekä arkoja paikkoja. Krav Maga jakaantuu siviileille opetettavaan itsepuolustusversioon, viranomaisille ja turvahenkilöstölle opetettavaan voimankäyttöversioon sekä sotilaiden lähitaisteluversioon.

Krav Maga soveltuu nuhteettomille (ei rikoksia), täysi-ikäisille naisille ja miehille (K -18) itsepuolustusharrastukseksi ja viranomaisille ammattikäyttöön.
Opetuksesta vastaavat Suomen suurimman krav maga-koulun kokeneet ja ammattitaitoiset viralliset siviili- ja viranomaiskouluttajat.

Historia

Krav magaa on sanottu tositilanteissa testatuimmaksi lähitaistelujärjestelmäksi maailmassa. Israelista lähtöisin oleva krav maga (hepreaa: kontaktitaistelu) tunnetaan maan sisällä myös muilla nimillä, mm. kapap, krav panim el panim ja jopa hisardut on samaa alkuperää. Krav maga-nimi otettiin laajempaan käyttöön 60-70-luvuilla; kaikki alkuperäiset koulukunnat eivät sitä käytä.

Agressiivisena ja suoraviivaisena tunnettu, Israelin armeijan ja poliisin virallinen itsepuolustus- ja lähitaistelujärjestelmä sai alkunsa 1940-luvulta. Krav magan kehittäjä oli Slovakian juutalainen Imrich (Imi) Lichtenfeld (1910-1998), joka pakeni Bratislavasta (1940) toisen maailmansodan alussa natsien vainoja monien vaiheiden kautta Israeliin. Imi oli taistellut (1936-1940) kotikaupungissaan Bratislavassa natsien ryöstöjä terroristeja vastaan juutalaisten omassa vastarintaliikkeessa. Israelissa hän liittyi juutalaisten oikeuksia puolustavaan puolisotilaalliseen Haganah-järjestöön. Kun Israelin valtio perustettiin 1948, valittiin Imi Israelin armeijan lähitaistelukoulutuksesta vastaavaksi upseeriksi aiemman taistelukokemuksensa sekä nuoruuden harrastuksiensa (nyrkkeilu, paini ja jiu jitsu) vuoksi. Tuossa tehtävässä hän työskenteli seuraavat 20 vuotta kehittäen helposti ja nopeasti opittavaa taistelujärjestelmää, jonka nimeksi tuli myöhemmin krav maga. Israelin armeija ei ole koskaan pitänyt matalaa profiilia taisteluihin osallistumisen suhteen, joten todellista kenttätietoa oli tarjolla runsaasti.

Imin jäätyä eläkkeelle (1964), hän alkoi kehittää sotilastekniikoiden pohjalta siviileille sopivaa itsepuolustusversiota. Tekniikoiden piti toimia agressiivista terrorismia vastaan niin miehillä, naisilla kuin lapsillakin, koska juutalaiset siviilit joutuivat jatkuvasti aseellisten (veitsi, keppi, ampuma-ase) hyökkäyksien kohteeksi poliittisten ja uskonnollisten selkkauksien vuoksi. Siviileille opetettavat tekniikat perustuivat satoihin todellisiin taistelu- kokemuksiin hyökkäyksistä ja ihmisten toiminnasta niissä. Siviilitekniikat saavuttivat nopeasti suuren suosion Israelissa. Nykyään niitä opetetaan kouluissa, yliopistoissa ja valtion laitoksissa sekä erillisissä krav maga-kouluissa ympäri maan. Vuonna 1978 Imi perusti läheisimpien oppilaidensa ja ystäviensä (Barak Ishayah, Haim Zout, Mraik Tzvin, Gideon Haim, Avigzar Eli, Oscar Klein sekä Algrisi Raffy) kanssa ensimmäisen krav maga-järjestön (Association for Krav Maga and Self Defence) Israeliin. Heitä voidaan pitää ensimmäisen polven krav maga-opettajina.

Lajin leviäminen ja tulevaisuus

Krav maga levisi juutalaisten siirtolaisten mukana ensin Amerikkan, Brasiliaan ja Ranskaan. Lajin levitessä ja saadessa mainetta 90-luvulla, alkoi lajin sisäiset valtataistelut, joiden seurauksena krav maga hajosi erillisiksi kansallisiksi ja kansainvälisiksi liitoiksi. Liittoja perustettiin Yhdysvaltoihin, Brasiliaan, Eurooppaan, Pohjoismaihin sekä Israeliin. Imin kuoltua (1998) Israelissa, jotkut liitoista alkoivat markkinoida itseään virheellisesti Imin työn "ainoana oikeana jatkajana.

Yhtä ainoata krav magan katto-organisaatiota, jonka kaikki tunnustaisivat, ei tällä hetkellä ole. (Suomessa toimii kaksi kansallista ja kansainvälistä liittoa). Suurin osa nykyisistä kansallisista ja kansainvälisistä liitoista on toisen tai kolmannen polven krav maga-opettajien perustamia. Kaikilla liitoilla on omat viralliset taso- ja koulutusjärjestelmänsä sekä ohjaajakoulutus. Liittojen erot varsinaisissa tekniikoissa ja niiden opetuksessa eivät ole kovinkaan merkittäviä. Kyse on enemmänkin arvovallasta ja asemasta. Näkyvin ero on liittojen tasojärjestelmissä: käytössä on sekä vyöjärjestelmiä että erilaisia tasojärjestelmiä. Nykyisin krav magan eri versioita harjoitellaan mm. Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Ranskassa, Englannissa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Itävallassa, Hollannissa, Belgiassa, Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Krav maga on saanut jalan sijaa myös eri maiden viranomaisyksiköissä (FBI, DEA, ATF, SWAT, GIGN, Scotland Yard sekä kymmenet USA:n poliisilaitokset) mm. juuri tehokkuutensa vuoksi.

Krav maga leviää nopeasti maailmalla siviileiden ja viranomaisten keskuudessa. Laji tuli suomeen 1996 ja on saavuttanut täällä suuren suosion. Siitä kertonee jo se, että Combat Academy of Finlandin krav maga-kursseilla on vuosien varrella opiskellut yli 4000 oppilasta. Krav magaa voi harjoitella n. 20 paikkakunnalla aina Helsingistä Ouluun saakka.
Imin toiveena oli krav magaa kehittäessä: "So that one may walk in peace." Toteutuuko toive, se jäänee nähtäväksi.

Tekniikat

Järjestelmän tekniikat on kehitetty ihmisen luonnollisten (stressi) reaktioiden ja toimintamallien pohjalta. Puolustautumissektori on 360 astetta, joten kaikista suunnista tuleviin hyökkäyksiin on kehitetty toimivat tekniikat. Todellisessa uhkatilanteessa ei ole aikaa suorittaa monimutkaisia ja näyttäviä tekniikoita, yksinkertainen on tehokasta. Perusajatuksena on suorittaa samanaikainen hyökkäyksen torjunta ja vastatekniikka. Tavallisimpien otteiden, kuristusten sekä lyöntien ja potkujen torjumisien lisäksi harjoitellaan terä-, lyömä- ja ampuma-asetta vastaan tehtäviä tekniikoita. Erilaisten vastatekniikoiden harjoittelussa käytetään potku- ja lyöntityynyjä, joihin tekniikat voidaan tehdä täydellä voimalla. Opetukseen kuuluu myös sekä maassa että useampaa hyökkääjää vastaan puolustautuminen, väkivaltatilanteissa syntyvän agressiivisuuden ja stressin hallinta sekä tilapäisvälineiden käyttö puolustautumisessa. Erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä tapahtuva harjoittelu (ulkona, liukkaalla, pimeässä, portaikossa, jne.) on olennainen osa todellisia tilanteita jäljittelevässä harjoittelussa.

Tekniset ja taktiset erityisosa-alueet

Taktisessa (Tactical Krav Maga) versiossa perustekniikoiden lisäksi opetusohjelmaan sisältyy siviili- ja viranomaiskoulutuksessa tiettyjä teknisiä ja taktisia erityisosa-alueita, joiden koulutuksesta vastaavat pääasiassa erikoiskouluttajat, jotka toimivat eri viranomaisryhmien kouluttajina Suomessa ja ulkomailla.

Erityisosa-alueita ovat liikkumisen- ja itsepuolustuksen taktiikka, uhrioppi, uhkatilanteiden viestintä, stressireaktiot, suojavälinekoulutus, Suomen Rikoslaki 4:4§, vammaoppi ja hätäensiapu. Edellä mainittujen lisäksi, lähinnä viranomaisille ja turvahenkilöstölle, opetetaan voimankäyttövälineiden riiston estoa, hallinta- lukko- ja kuljetusotteita, raudoittamista, kiinniottoa, turvatarkastusta, sumutin- ja patukkakoulutusta sekä henkilösuojauksen eri osa-alueita.

Tactical krav maga on Suomen viranomaisrymissä levinnein lajin tyylisuunta, joka tarjoaa ainoana Suomessa kaikki osa-alueet kattavan koulutusohjelman myös viranomaiskäyttöön.

Krav Magaa eri ryhmille

Krav magassa koulutuksen sisältö on riippuvainen ryhmän taustasta, ammatista ja tarpeista. Koulutus on jakaantunut itsepuolus-, voimankäyttö ja lähitaisteluversioihin, joissa painotus ja koulutuksen sisältö on kohderyhmän mukaan valittu. Eri versioiden opetuksessa on tekniikoiden ja taktiikoiden osalta yhteneväisyyksiä ja päällekkäisyyksiä johtuen "tilanteiden samankaltaisuuksista.

Itsepuolustusversiota opetetaan mm. siviileille, yrityksille ja yhteisöille normaalimuotoisilla peruskursseilla ja jatkokursseilla. Opetus perustuu riskien tiedostamiseen, tilanteen välttämiseen, tilanteesta poispyrkimiseen ja viimekädessä tehokkaseen tekniikkaan, joka mahdollistaa nopean tilanteesta irtautumisen ottaen huomioon voimankäytön porrastuksen.

Voimankäyttöversiota opetetaan viranomaisille ja turvallisuushenkilöstölle (poliisi, tulli, rajavartiolaitos, vaho, palo- ja pelastuslaitos, puolustusvoimat, yksityinen turvallisuusektori) omissa suljetuissa ryhmissä. Niissä painotetaan enemmän työtehtäviin liittyviä asioita, kuten mm. voimankäytön porrastus, kohdehenkilön turvallinen hallintaanotto, puhuttaminen, voimankäyttövälineiden käsittely, tiimityöskentely, viestintä stressitilanteessa, raudoittaminen ja hätävarjelutekniikoiden harjoittelu.
Lähitaisteluversiota (agressiivisin krav maga-muoto) opetetaan sotilashenkilöstölle (puolustusvoimat, rajavartiolaitos, poliisin erikoisyksiköt) omissa suljetuissa ryhmissä. Opetuksen painopiste on sodan ajan lähitaistelutilanteet, joissa käytetään yksittäisen taistelijan varusteita aseina (rk, pistooli, pistin, kenttälapio, yms.) vihollista vastaan.

Peruskurssi ja sen jälkeen

Krav maga-harjoittelijat on jaettu tasonsa mukaisiin ryhmiin, mikä takaa harjoittelijalle oman tasoista opetusta mahdollisimman tehokkaasti. Harjoittelu alkaa peruskurssilla (n. 2kk), jonka jälkeen tasokokeen suoritettuaan harjoittelija siirtyy seuraavan tason ryhmään harjoittelemaan uusia tekniikoita ja taktiikoita. Oppilastasoja on kymmenen (10). Harjoitteluryhmässä siirrytään aina eteenpäin tasokokeiden myötä.

Peruskurssin käyminen on pakollista, mikäli ei aiemmin ole sitä suorittanut. Peruskurssilla harjoitellaan puolustautumista yleisimpiä otteita- ja kuristuksia vastaan, lyöntejä- ja potkuja vastaan, terä- ja lyömäasetta vastaan, maassa puolustautumista, puolustautumista useampaa hyökkääjää vastaan sekä erilaisissa tilanteissa puolustautumista.

Peruskurssiin kuuluu perustekniikoiden lisäksi myös taktinen osio: itsepuolustuksen- ja liikkumisen taktiikka, puhuttaminen ja käskyttäminen (tarkoituksena on välttää väkivaltatilanteiden syntyminen), tutustuminen yleisimpiin katuhyökkäyksiin ja niiden vaaroihin, tilapäisvälineiden käyttö puolustautumisessa. rikollisten toimintatapojen tiedostaminen sekä voimankäytön porrastaminen (RL 4:4§, Hätävarjelu). Tasojärjestelmä: Oppilastasoja 1-10, jotka ovat värikoodeilla erotettu toisistaan. Ohjaajat ja kouluttajat on jaettu siviili- ja viranomaisohjaajiin, kouluttajiin ja vanhempiin kouluttajiin sekä erikoiskouluttajiin.

Harjoitusasu ja -varustus peruskurssin jälkeen: Krav maga T-paita ja mustat harjoitushousut, (painitossut, ei pakolliset) sekä alasuojat. Säärisuojat suotavia.

Ohjaajat ja kouluttajat (siviilikurssit): pääkouluttaja Ari Kangas, erikoiskouluttajat Timo Varpula, Jarmo Ojala, Juha Kylä-Harakka ja Ville Voipio; kouluttajat Markku Leinonen, Soili Puranen, Kai Dahlgren, Reijo Sariola, Kari Tenhunen, Juha Helenius, Pekka Holmström, Simo Vaetoja, Marko Ruotsalainen, Pasi Vuojärvi, Ville Lahnamaa, Mikko Kumpulainen, Hannu Vuorinen, Timo Ahmakari
 

ILMOITTAUDU